Ei auta itku markkinoolla, mutta mä autan!

Iskät hommas tämmöösen kantohöskän. Ensin ne laittaa mut istumahan, sitte ne tunkoo mun jalaat ja hännän pihalle. Siinä sitä sitte lillutahan iskän vattalla ja kattellahan ympärille. Täs vireos mun etujalaat ei oo kyllä oikeen ku vasta vähä hariootellahan. Oli se aika outua olla niin korkialla. — Sittemmin ollahan jo kokeeltu pari kertaa ihan ihimisten ilimoollaki. Oon käyny Hakaniemen torilla iskien kans. Sielä vasta ihimiset musta tykkääki. Ohikulukijat pysähtyylöö ja lässyttää ihastuksisnansa, torimyyjät menöö niin sekaasin että unohtaa antaa meille hernehiä, jokku haluaa räpsiä musta kuvia. Julukkiksiaki oon jo tavannu, samalla torilla, yhyres kojus oli myyjänä se malli-laulaja, Ninja. Mukava flikka, antoo viimeksi iskälle alennusta ja haluaa että käyrähän sitä moikkaamas aina ku ollahan liikentees. Mikäs siinä. Meinasin sille laulaa notta “Hush, Hush” viimeks ku sen näin – mutta mitä ny turhaa ketää hyssyttelöhön silloon ku ne kehuu. — Iskä on viime aikoona ottanu musta karsian paljo valokuvia ja vireoota. Milloonkohan se kuvitteloo tekevänsä niistä sellaasia kunnollisia vireoota? Tämä on ny vain tälläänen lyhyt pätkä, mutta pakkohan teille ihaalioolle on jotaki antaa notta ei tuu “heit meiliä”. — Ny tuli väsy. Mä meen ja verän nahkat silimille. Hyviä öitä itte kullekki.

~ kirjoittanut basso08 aloitettu syyskuu 2, 2008.